Rick Riordan: Haadeksen talo (Olympoksen sankarit 4)

IMG_1155.JPG

Percy tiesi surmanneensa paljon hirviöitä, mutta ei ollut koskaan ajatellut asiaa hirviöiden kannalta. Nyt niiden kaikkien tuska, viha ja katkeruus vyöryivät hänen päälleen ja ehdyttivät hänen voimiaan.

Rick Riordan kirjoittaa taas kerran loistavaa tarinaa puolijumalista ja heidän sankaruudestaan. Riordanin tuotantoon kuuluu myös Percy Jackson-sarja, jossa on vain yksi kertoja, poseidonin poika Percy. Siinä Percy ystävineen pelastaa maailman ja nyt sarjassa Olympoksen sankarit hän joutuu uusien ystäviensä kanssa selvittämään jumalten sotkuja.

Percy ja Annabeth ovat joutuneet Tartarokseen ja heidän täytyy matkata siellä nopeasti Kuoleman ovelle, jotta he pääsevät takaisin elämään. Samaan aikaan muut kokevat kaiken laisia ongelmia matkatessaan Kuoleman oven maanpäälliselle puolelle Haadeksen taloon.

Gaia on heräämässä ja puolijumalilla on kiire. Tarinassa seurataan nyt jopa seitsemän henkilön elämää, joka on välillä hieman rasittavaa. Kaikki henkilöt ovat suhteellisen hyviä, mutta kenestäkään ei oikein pääse kunnolla jyvälle, sillä ketään ei seurata pitkään. Näkökulma vaihtelee tiuhaan tahtiin. Kaipaisin lisää syvyyttä henkilöiden tutkimiseen.

Yritän olla spoilaamatta kaikkea: Leo pääse sydänsurujen maailmaan ja haluan itkeä, koska se on niin väärin. Tulee Percyn vanhat ajat mieleen tuolla samaisella saarella… Frank kokee jotain suurta itsensä kanssa. Nico paljastaa hieman itsestään, mutta säälin häntä, sillä hänellä on varutunut luonne, eikä hän kykene avautumaan muille. Lisäksi muiden asenne häntä kohtaan ärsyttää. Annabeth ja Percy hoitavat hommansa Tartaroksessa tapansa mukaan tyylillä. Percylle tulee uusia ajttelutapoja, jotka pistävät lukijan miettimään omaa käytöstäön. Piperista ja Jasonista ei paljoa puhuta. Hazel oppii uusia asioita ja kasvaa henkisellä tasolla (toki muutkin harrastavat sitä).

Tuo on vain pintaraapaisu siitä mitä tapahtuu. Minua ärsyttää juurikin se, että kehenkään ei keskitytä kunnolla ja esimerkiksi Leoa ärsyttää Percyn menneisyyden tapahtumat, joka on minusta väärin. Kukaan heistä ei tunne toisen tarinaa kunnolla, eikä liioin syitä päätöksiin. Niitä ei myöskään setvitä hirveästi.

Taattua Riordania kaikella tavalla. Teksti rakentuu melkeimpä kokonaan sarkastisita kommenteista ja asian ytimeen käyvistä pohdinnoista. En nauranut ääneen niin paljoa kuin ennemmin, mutta teksti viihdyttää ja saa lukijan iloiselle mielelle. Suosittelen todellakin. Mikään ei voita puolijumalten tarinoita!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s